tiistai 27. marraskuuta 2018

Asiaa itseluottamuksesta

Ihmiselämä on täynnä erilaisia vaiheita, kasvua, oppia ja kokemuksia. Se mikä lopulta muokkaa minusta juuri minut on kaiken elämässä kokemani ja tekemäni summa. Osin ehkä sattumaa, osin suunniteltua. Välillä käyn itse jopa prosessin omaisesti läpi omaa elämääni ja olen viimeisen vuoden aikana miettinyt paljon omia hyviä ja huonoja puoliani. Miltä näytän ulospäin ja miltä sisälläni tuntuu sekä ovatko ne ristiriidassa vai sopusoinnussa keskenään. 

Vahvuuksiani ovat mielestäni ainakin hyvä organisointi- ja järjestelykyky. Tämä koskee mielestäni aikalailla kaikkea tekemistäni niin työssä kuin vapaa-ajallakin. Tiedän tasan tarkkaan mistä kotoa löytyy mikäkin pikkujuttu, pölyhuiska tai lastentarvike. Ajattelen myös, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Haluan ja pyrin suunnittelemaan asioita etukäteen, mutta hyvin useinhan näistä joutuu arjessa joustamaan. Erilaisten to do - listojen teko on kuitenkin mielipuuhaani! Koen myös mukautuvani aika hyvin ja ompa sitä sovellettu esim asiakasryhmiä ohjatessa kokonaisia jumppatunteja ilman musiikkia tai muutettu lennosta ohjaajavaihdoksen myötä venyttelytunnin ohjaus ilman sopivia kenkiä spinning-tuntiin jne. Eli välillä vaikka suunnittelisi mitä kaikkea hienoa tahansa, saattaa toteutus lopulta syystä tai toisesta olla kuitenkin jotain muuta. Taito hallita esimerkiksi tämän tyyppisiä tilanteita työelämässä ovat mielestäni hyvää ammattitaitoa. 

Olen myös kovin tunnollinen ja aikaansaava ihminen. En yleensä malta kauaa istua paikoillaan joten siksi sitä saa paljon ehkä aikaiseksikin itselle ihan luonnostaan. Aikaansaavuus toki tarvitsee rinnalleen myös suunnittelemisen taidon mistä puhuin äskeisessä kappaleessa sekä motivaation tehdä asioita. 

Pidän ihmisiä tasavertaisina enkä siedä eriarvoista kohtelua. Vaikka arvostan toki esimerkiksi itseäni vanhempia tai kokeneempia ihmisiä, en ajattele että olisin itse jotenkin huonompi tai että esimerkiksi työelämässä minun pitäisi jotenkin nöyristellä vanhempia kollegoitani. Yksi osaa yhtä ja toinen toista, kaikki voimme toisiltamme oppia. Siispä pyrin kohtelemaan kaikkia tasapuolisesti, ajattelemaan päätöksissäni sitä mitä niistä seuraa, miltä muista tuntuu jne. Koenkin olevani melko empaattinen. Toki sympatiaa ei multa heru, jos koen ettei henkilö syystä tai toisesta ansaitse sitä. Silloin pyrin käyttäytymään vain mahdollisimman neutraalisti. 

Otsikon aiheena oli asiaa itseluottamuksesta. Itseluottamushan on uskoa siihen, että ihminen suoriutuu tai selviytyy hyvin siitä, mihin ryhtyy tai joutuu. Itseluottamusta on käsittää omat hyvät ja huonot puolensa, ja sen pohjalta omista hyvistä puolistani tuossa kerroinkin.

Sanotaan, että ihminen, jolla on hyvä itseluottamus, osaa olla kiitollinen onnistumisistaan, mutta myös hyväksyä epäonnistumisensa. Hän uskaltaa kokeilla myös uusia asioita vaikka arvioisi ettei välttämättä onnistu tai osaa. Hyvästä itseluottamuksesta kertoo mielestäni myös taito myöntää osaamattomuutensa versus että peittelisi tätä. Tällaisessa tilanteessa esimerkiksi työelämässä pyrin itse yleensä kertomaan suoraan etten tiedä tai muista juuri nyt, mutta selvitän asian ja palaan siihen myöhemmin. 

Itsetunto ja itsevarmuus ovat aika läheisiä käsitteitä itseluottamukselle mutta eivät kuitenkaan sanalle synonyymeja. Itsetunto on rohkeutta olla riittävän hyvä. Hyvän itsetunnon kasvattaminen yleensä vaatii pohjalle turvallisen jalustan elää, onnistua ja epäonnistua. 

Niin ja onhan minussa tosiaan paljon niitä huonojakin puolia. Ja toisaalta jokaisen kertomani hyvän ominaisuuteni voi kääntyä joskus myös negatiiviseksi, jos esimerkiksi kadottaa elämisestä rentouden, taidon myös joustaa ja hyväksyä meillä kaikilla olevan niin hyviä kuin huonoja päiviä tai liikaa kuormitusta.. näin ajattelen. Enempää en huonoista puolistani kerro tällä kertaa.

Koen itse, että itseluottamukseni on yleensä hyvä vaikka elämässä on välillä hetkiä ja tilanteita kun itsetunto on koetuksella ja koen, että itsevarmasti käyttäytyvät ihmiset ottavat joskus tilan haltuun liiankin isosti. Josta tuli muuten mieleeni, että uskon siihen, että omat tietotaidot, osaaminen ja itseluottamus sekä työelämässä ammattitaito tulee esille myös varmasti ilman sitä että nostat itseäsi turhankin itsevarmana jalustalle ns muiden yläpuolelle. Jalat maassa on hyvä kulkea. Polku vie eteenpäin. 

Minkä tekijöiden sä koet vaikuttavan sun itseluottamukseen? Onko sulla hyvä itseluottamus? 

Mietteliästä tiistaita toivottelee 

Rosa 

keskiviikko 21. marraskuuta 2018

Venyttelyä

Miksi oi miksi sitä tuleekin nykyään venyteltyä ihan liian vähän. Joka kerta venytellessä sen huomaa, kuinka hyvää tekevä vaikutus venyttelyllä on. Kroppa aukeaa, rentoutuu ja pitkiä venytyksiä tehdessä myös mieli rentoutuu. Veri kiertää paremmin ja hartiat tippuvat pois korvista. Rauhallinen musiikki ja hämärä valaistus tekevät hetkestä vielä rentouttavamman. Toisinaan venyttelen itse myös saunan lauteilla. Meidän löylykivessä lukee ihanasti että kun soivat kiukaan mustat urut niin unohtuvat arjen surut. Saunominen on rentoumisen ja hetkeen keskittymisen paikka ja vielä hyvä sellainen.

Venyttely kannattaa ottaa tavaksi jumppien tai vaikka lenkin päätteeksi tai ihan näin omana harjoituksenaan. Aina ei tarvitse venytellä koko kroppaa, vaan esimerkiksi aamuisin rintakehä auki ja päivällä istumisen tauottamiseen hetki pystyasennossa ja venyttele lonkankoukistajat.

Tässä alla olevassa venyttelyharjoituksessa etsi aina jokaisesta liikkeestä ensin hyvä alkuasento. Pysy venytyksessä 30sek-2min, hengitellen rauhallisesti ainakin 5 sisään ja uloshengitystä. Anna uloshengityksen rentouttaa venytettävää lihasta ja viedä siten venytystä myös syvemmälle. Nautiskele. 😅❤

1. ISTUEN TAKAREIDET, KYLJET JA REIDEN LÄHENTÄJÄT

Istu lattialle aitajuoksijan asentoon toinen jalka käännettynä koukkuun sisäpuolelle. Suoran jalan polvi ja varpaat kohti kattoa. Taivuta suoralla selällä reittä kohti; työnnä napaa reittä kohden. Tällöin venyy takareisi. Sitten käännä rintamasuunta kohti koukkujalan polvea ja ojenna samalta puolen käsi ylös, nyt venyy kylki. Lopuksi tuo rintamasuunta alas koukkujalan polvea kohti, nyt venyy suoran jalan reiden lähentäjä eli sisäsyrjä.








2. RISTI-ISTUNNASSA YLÄSELKÄ/HARTIAT JA NISKA/KAULA

Istu risti-istuntaan tai muuhun itsellesi mieluisaan asentoon selkä suorana. Tuo toinen käsi eteesi koukkuun vaakatasoon. Kierrä toinen käsi tämän alta ja tuo ristiin. Voit tuoda kämmenet vastakkain tai tarttua kiinni ranteesta. Paina kyynärpäitä toisiaan kohden ja vielä hieman alaspäin kohti rintaasi. Venytys tuntuu yläselässä hartioissa ja lapojen välissä. Muista tehdä molemmin päin.

Sitten keinuttele päätä alakautta puolelta toiselle ja pysäytä liike niihin kohtiin missä tunnet niskan ja kaulan alueella venytyksen.




3. LONKANKOUKISTAJAT

Toispolviseisonnasta työnnä kevyesti lantiota eteen alaspäin. Jännitä hieman pakaroita yhteen venytyksen tehostamiseksi. Venytys tuntuu takajalan lonkankoukistajassa eli lantion etuosassa ja voi tuntua myös etureidessä. Tee venytys molemmille puolille.





4. RANGAN KIERTO.

Asetu kylkimakuulle lattialle, jalat koukkuun päälläkkekkäin. Pidä polvet yhdessä koko ajan. Avaa päällimmäinen käsi auki taakse ja anna myös katseen ja rintakehän kääntyä kohti kattoa. Jos kättä alkaa pistellä tai se puutuu niin muuta hieman käden asentoa ylä- tai alaviistoon tai tuo käsi kyljen päälle mutta pidä kuitenkin rintakehä auki kohti kattoa. Sulje hetkeksi silmät ja hengittele. Tämä liike avaa rintakehää ja voit tuntea venytystä myös päällim.jalan pakarassa. Tee kierto sitten myös toiselle puolelle.



Kokeilitko? Saitko venytykset hyvin tuntumaan?

Letkeää keskiviikkoa!

-Rosa

sunnuntai 18. marraskuuta 2018

Yksinkertaiset koko perheen kasvisruokavinkit

Huomenta sunnuntaihin. Viikko on jälleen vierähtänyt ja lupailin seuraavat ruokavinkit kasvispainotteisesti.




Syödäänkö teillä paljon kasvisruokia? Haluaisitko syödä niitä enemmän? Kasvisruoka on paljon muutakin kuin salaattia ja kesäkeittoa. Tässä tulee meidän helpot arkiset ruokavinkit kasvisruokiin.

KASVISKIUSAUS: Tää on superhelppo ja nopee. Kaupan pakastealtaasta perunasipulisekoitus ja kasvissuikalesekoitus vuokaan. Lisää purkillinen punaisia linssejä. Suolaa, mustapippuria mausteiksi. Sekoittele kaikki sekaisin. Kaada päälle 2 purkkia ruokakermaa ja juustoraastetta. Uuniin 200 astetta reilu tunti. Jos pinta alkaa tummua niin laita foliopaperi päälle tai kevennä lämpöä. Pitkään hautunut vuoka maistuu parhaimmalle mutta tää on makuasia. Aika uus löytö meidän kasvisruokien joukossa.

KASVISSOSEKEITTO: meidän yleisimmin käyttämät kasvikset sosekeittoon ovat peruna, bataatti ja punasipuli. Välillä mukaan menee myös esim bataatin sijasta porkkanaa, paprikaa ja kukkakaalia. Joka tapauksessa, kuorin ja pilkon laiskana kaiken kattilaan heti. Lisään sekaan vettä ja kasvisliemikuution. Annan kypsyä pehmeiksi. Kaadan ylimääräiset vedet sivuun (josta voi tarvittaessa ottaa takaisinpäin) ja soseutan sauvasekoittimella. Sitten sekaan ruokakerma ja mausteet mustapippuri ja yrttisekoite. Sekoittele niin että ruokakerma on hyvin sulautunut ruokaan. Ja sitten voitkin siirtyä syömään 😋 päälle laitamme usein raejuustoa ja cashewpähkinöitä.




KURPITSAKEITTO: Käytän tähän myskikurpitsaa ja lisäksi perunaa. Muutoin samalla tyylillä kuin perus kasvissosekeittokin.



PESTOPASTA: Keitä haluamaasi pastaa, kaada ylimääräinen vesi lopuksi pois ja lisää sekaan vihreätä pestokastiketta. Pastan päälle "koristeeksi" muutama miniluumutomaatti ja cashewpähkinöitä. Kaveriksi voi toki paistaa myös kananfileepihvit pannulla ja maustaa mielensä mukaan. Meillä tää on usein sellainen hätävararuoka kuten myös pakastealtaan valmis pinaattikeitto tai pinaattiletut. Nekin on kivoja kasvisruokia. 😊

Pestokastikkeen tekee tosi helposti muuten myös itse basilikan lehdistä, pinjansiemenistä tai cashewpähkinöistä sekä valkosipulinkynnestä ja oliiviöljystä blenderin avulla. Mukaan voi tipauttaa myös parmesanjuustoa, suolaa ja mustapippuria.

Pizzaankin laitan usein pestokastiketta tomaattisoseen seuraksi. Ja täytän muutenkin mielelläni kasvistyylisesti punasipulilla, paprikalla, ananaksella, miniluumutomaateilla, mozzarellajuustolla ja juustoraasteella. Sekaan voi toki laittaa hyvin myös broilerin tai naudan jauhelihaa paistettuna.

Tällasia meillä. Ravintoloissa tykkään valkata kasvisruokia, mutta jostain syystä en vieläkään ole kunnolla ruuanlaitossa tutustunut itse mifuun, härkikseen, papuihin tai tofuun. Oisko sulla antaa vinkkejä niistä tehtäviin koko perheen resepteihin? Sieniäkin meillä käytetään aika vähän vaikka tattirisotto, sienipasta ja kantarellikeitto ovat kyllä hyviä 😊




Mikä on sun ehdoton kasvisherkku?

Rosa

lauantai 17. marraskuuta 2018

Minä liikkujana - mistä motivaatio liikkumiseen?

Blogin Hyvinvointihaaveita facebooksivustolla on koko marraskuun ajan ollut käynnissä arkiliikunnan lisäämiseen, mielen hyvinvointiin ja itsetuntemuksen kehittämiseen tähtäävä LIIKU-haaste  Tässä haasteessa on nyt tosiaan takana reilut 2 viikkoa ja toiset 2 jäljellä. Joku osallistujista on varmaan tehnyt kaikki treenit tunnollisesti, joku ei yrityksistä huolimatta ole saanut itseään liikkeelle ollenkaan ja joku on tehnyt vaikka joka toisen treenin. Itsekkään en ole ihan jokaista treeniä pystynyt tekemään, mutta en koe siitä huonoa omaatuntoa. Olenhan kuitenkin liikkunut paljon enemmän kuin se etten olisi liikkunut yhtään. Ymmärrättehän? Vuosia sitten en olisi varmaan edes kutsunut kotihommien ohessa tehtäviä lyhyitä lihaskuntotreenejä liikunnaksi ja nyt nämä ovat varsin hyviä treenejä itselleni. Ihmiset ja elämäntilanteet ovat erilaisia. 😊 Joku on kenties ahkeroinut pelkästään mielentehtävien parissa tai kokkaillut "uusia" reseptejä. Varmasti jokainen pystyy liikunnan osalta samaistumaan johonkin kuvatuista vaihtoehdoista.

Halusinkin siksi miettiä tätä asiaa tarkemmin myös omasta näkökulmastani.

Minä liikkujana. Mitä liikunta minulle tarkoittaa? Mitä se minulle merkitsee? Mitä haasteita liikkumisessa minulle on? Minkälaisesta liikunnasta pidän tai luulen pitäväni? Mistä en pidä? Miten haluaisin liikkua? Miten liikun nyt? Onko näissä ristiriitaa? Mikä motivoi minua liikkumiseen?

Lopuksi, päätin etsiä itselleni MOTIVAATIKUVAN, joka muistuttaa ja innostaa liikkumaan! Jos säkin sait tästä kipinän etsiä omasi, niin voit halutessasi esimerkiksi tulostaa kuvan jääkaapin oveen tai tallentaa puhelimen taustakuvaksi. Voit jakaa sen myös meille muille alas kommenttikenttään tsemppaamaan meitä kaikkia liikkumaan enemmän tai paremmin. 😘


Itse koen, että kaipaan liikkumiseen myös muunlaista motivaatiota pelkän hyvänolon tunteen lisäksi. Parempi kunto ja hyvä olo ovat toki tärkeitä, mutta välillä on vaikea malttaa odottaa tuloksia joten tarvitsen lisäksi jotain konkreettisempaa. Olenkin alkanut jo miettimään, mihin liikuntatapahtumaan ilmoittautuisin ensi vuodelle joka sitten mielessäni tsemppaisi liikkumaan edes vähän myös silloin kun sohvannurkka houkuttelisi kovasti. Tuntuu nimittäin, että tarvitsen selkeän tavoitteen. Liikuntatapahtumassa olisi sitten kiva nähdä ja tuntea kuinka jaksaakin enemmän kuin nyt tai että juoksu kulkee. Parhaimpia muistoja minulle ainakin on jäänyt Vaarojen Maratonilta ja erilaisista lyhyistä triathloneista, joten ehkä se tulee olemaan jotakin näiden suuntaista.

Lisäboostia liikkumiseen voi löytää myös sovituista kimppatreeneistä tai uusista lenkkareista ja trikoista. Lisäksi itseltäkin löytyy aktiivisuusranneke, josta on mielenkiintoista seurailla päivittäistä aktiivisuuttaan. Mikä sua motivoi?

Jos haluat lisää liikuntaorientoitunutta vertaistukea ja vaikka todellisen treenikaverin LIIKU-haasteen loppuunsuorittamiseen, niin nyt on myös hyvä aika pyytää perheenjäsenet, ystävät ja tututkin liittymään mukaan. 😊

Iloa viikonloppuusi!

Rosa

sunnuntai 11. marraskuuta 2018

Arkiruokavinkkejä kalasta

Huomenta ja hyvää isänpäivää 👨‍👩‍👧‍👦💙

Tänään ARKIRUOKARESEPTIVINKEISSÄ jaetaan suosikit helppoihin kalaruokiin. Syödäänkö teillä kalaa viikoittain? Haluaisitko syödä kalaa useamminkin, mutta helpot reseptit on hakusessa?

Kalahan on hyvää ravintoa, ja Eviran suositusten mukaan sen käyttöä tulisi lisätä. Kala sisältää terveellisiä rasvahappoja, useita vitamiineja ja kivennäisaineita sekä paljon proteiinia. Kala on erityisen hyvä n-3 rasvahappojen ja D-vitamiinin lähde. Kalan hyödyllisten rasvahappojen on osoitettu vähentävän sydän- ja verisuonitautiriskiä. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositusten mukaan kalaa on hyvä syödä ainakin kaksi kertaa viikossa ja eri kalalajeja on suositeltavaa käyttää vaihdellen. Kalan syöntisuosituksiin on myös muutamia poikkeuksia. Niistä ja muustakin voit lukea lisätietoja vaikka seuraavasta linkistä: https://www.evira.fi/elintarvikkeet/tietoa-elintarvikkeista/elintarvikevaarat/elintarvikkeiden-kayton-rajoitukset/kalan-syontisuositukset/

Tässä sitten ne meidän perheen kalaruokien vakiot:

LOHIKEITTO: kuori ja pilko perunat, porkkanat ja sipuli. Laita ne kiehumaan veteen. Lisää muutama laakerinlehti, maustepippureita ja ripaus suolaa. Kun porkkanat ja perunat alkavat pehmenemään, niin lisää lohifileen palasia. Parasta saat kaupan kalatiskiltä (poista ruodot ja leikkaa palat itse), mutta meillä käytetään toisinaan myös valmiita lohikuutioita pakasteesta. Tämä sekä nopeuttaa ruuanlaittoa että ei vaadi niin tarkkaa ruokasuunnittelua, kalatiskiltä ostettua lohta kun ei montaa päivää viitsi pitää jääkaapissa odottelemassa. Lopuksi revi sekaan pieni puntti tuoretta tilliä, lisää ruokakerma ja halutessasi palanen voita. Ah, valmista tuli - herkkua tuoreen (tai pakasteesta sulatetun) ruisleivän kanssa 😊😋



BATAATTIMUUSSI JA SINAPPILOHI UUNISSA: Kalatiskiltä lohifilee, nypi ruodot pois. Nahkapuoli alaspäin vuokaan tai pellille, ripottele päälle mustapippuri ja käyttämäsi suola sekä sivele ohut kerros käyttämääsi sinappia. Uuniin 160-180 astetta (kiertoilma) ja noin 40-45min. Samalla tee bataattimuusi. Tehdään kuin tavallinen perunamuusi mutta korvataan osa perunoista bataatilla.



TONNIKALAPIIRAKKA: Tee piirakkapohja itse tai käytä kaupan valmispakastetta. Helppo pohja esim seuraavasti eli 125-150g voita, 3dl vehnäjauhoja, 1/2dl vettä. Sulata voi ja sekoita jauhojen kanssa tai nypi voi ja jauhot murumaiseksi seokseksi. Lisää vesi ja sekoita nopeasti tasaiseksi. Painele taikina voidellun piirasvuoan (halkaisija 24 – 26 cm) pohjalle ja reunoille. Täytteeseen laitan usein tonnikalahiutaleita (säilykepurkki), miniluumutomaatteja halkaistuna, fetaa, suolaa, jauhettua (valko)pippuria ja siihen päälle kaadan keskenään sekoitetut 2-3 kananmunaa ja kermaviilin. Päälle vielä valmista pizzajuustoraastetta tai vaihtoehtoisesti raastan leivän päällä käyttämästämme oltermannista jämät piirakan päälle. Uuniin 200 astetta noin 30-40min kunnes pinta saa kauniin värin.

TONNIKALAPASTA: keitä haluamaasi pastaa. Lisää sekaan haluamasi hevi-pussi pakasteesta ja tonnikalapurkki tai useampikin, riippuen minkälaista ruokamäärää teet. Lopuksi lisää ruokakerma, suolaa, pippuria ja haluamaasi yrttimaustetta (pizzamauste 🤣) sekä hieman tomaattisosetta. Helppoa ja maistuvaa!

Tonnikalaa saa toki myös sieltä kaupan kalatiskiltä, itse vaan tulee käytettyä helppoja säilykepurkkeja. Ne kelpaa hyvin muuten myös pizzan täytteeksi.

Meidän tulee tosi harvoin tulee käytettyä muita kalalajeja. Ahvenfileitä on joskus paisteltu pannulla mutta muutoin kaivataan kyllä ihan itsekkin uusia vinkkejä eli pistäppäs omasi jakoon kommenttikenttään 😉

Ootteko muuten jo huomanneet TV:stä Citymarketin uuden kalamainoksen? Se tyyli pistää ainakin mut naurattamaan ollaakseen vuoden 2018 mainos, mutta sanoma on varmasti hyvä. Kalan syöntiin tosiaan pitäisi kiinnittää enemmän huomiota 😊👍





Terkuin Rosa

lauantai 10. marraskuuta 2018

Matkalla minuuteen - Kuka Minä olen?

Huomenta näin heti aamutuimaan kahvikupin ääreltä

Varmasti jokainen meistä on joskus saanut seuraavan tyyppisen tehtävän tehdäkseen:

Ota itsellesi jälleen esiin kynä ja paperia. Mieti sitten, kuka Sinä olet, mistä Sinä olet tullut ja mihin olet matkalla. Mitä kaikkea olet elämässäsi kokenut? Kohokohtia tai muutoin mieleenpainuneita hetkiä? Mitkä ovat olleet Sinulle merkittäviä tapahtumia tai kohtaamisia? Mikä asia on johtanut toiseen? Mikä on muovannut Sinusta juuri Sinut? Tee paperille aikajana tähänastisesta elämästäsi. Halutessasi voit jatkaa janaa nykyhetkestä myös eteenpäin miettien tulevaisuuden toiveita ja tavoitteita.

Omasta edellisestä kerrastani on jo niin kauan etten edes muista, joten nyt päätin itsekkin piirtää elämän aikajanani. Hämmästyttävää, miten paljon asioita vuosien varrelle onkaan mahtunut. Muistanko edes kaikkea? Paljon hyviä ja ei niin hyviä ajanjaksoja, onnistumisia ja epäonnistumisia. Oppia. Onnellisuutta ja epäonnea. Sattumia. Kiitollisuutta. Lapsuus ja nuoruusvuodet, aikuistuminen, opiskelut ja työelämä, oma koti ja perhe, ystävät, harrastukset ym. Mitä sun janalta löytyykään?



Tähän alle voit halutessasi kommentoida tehtävän myötä mieleen tulleita ajatuksiasi. Minkälaiseksi tehtävän koit, esim. helpoksi ja luontevaksi, tyhjentäväksi tai haastavaksi. 🤔

Tämä oli jälleen pieni palanen FB:n Hyvinvointihaaveita -sivun LIIKU-haasteesta mielen tehtävien osalta. Haaste jatkuu koko marraskuun ajan, joten ehdit vielä hyvin mukaan. Mielekästä lauantaita kaikille 😚🤗👌

Rosa

keskiviikko 7. marraskuuta 2018

Näkökulmia

Lastenkirjat ja elokuvat ovat täynnä toinen toistaan opettavaisempia tarinoita ja mielikuvitusta. Tämä on varmaankin fakta, jonka kaikki tunnustavat. Mutta kuinka paljon sä kiinnität huomiota tarinankerronnan syvyyteen? Pieneltä lapselta joistakin tarinoista se syvin opetus jää ehkä alkuun vielä ymmärtämättä tai toisarvoiseksi, mutta itseäni sadut ovat aina voimakkaasti puhutelleet. Huomaan prosessoivani esimerkiksi elokuvien antia syvällisemmin ja pohtivani tarinassa esiintyvien hahmojen persoonallusuudenpiirteitä. Esimerkiksi Muumeista löytyy vähän kaikenlaisia persoonia ja olen löytänyt sieltä mielestäni ihan oikean elämäni tyyppejä useammankin. Voi olla, että mä tutkailen asioita tästä näkökulmasta siksikin, että psykologia on aina kiinnostanut minua.

Lapsuuteni ensimmäinen elokuvateatterikokemus oli isän kanssa katsottu Leijonakuningas. Elokuva jäi vahvasti mieleeni, ja on yhä tänäkin päivänä yksi suosikeistani lasten elokuvien maailmassa. Muutama vuosi sitten elokuva tuli katsottua pitkän tauon jälkeen uudestaan, ja löysin siitä syvempiä merkityksiä.



Leijonakuningas elokuvassa Simban setä Scar on leijona, joka on kovin kateellinen kuningasleijona Mufasalle sekä tulevalle kuninkaalle Simballe, mutta esittää heille (etenkin Simballe) olevansa mukava. Scar punoo juonen ja toteuttaa haaveensa päästä Jylhämaan valtiaaksi, vaikka se vaatii käytännössä Mufasan tappamisen, Simban karkoittamisen ja koko muun kuningaskunnan väen hallinnoimisen kyseenalaisin keinoin. Scar-setähän on selvä persoonallisuushäiriöinen narsisti, näin ajattelen. Scar ei kaihda keinoja saavuttaakseen itselleen hyvää eikä välitä mitä muille ympärillä tapahtuu, sillä he ovat lopulta kaikki vain pieniä pelinappuloita hänen elämässään. Olen joutunut elämässäni kohtaamaan useita tämän persoonallisuushäiriön omaavia tyyppejä eri elämänalueillani ja jokaisesta heistä olen oppinut paljon myös itsestäni, omista ajatuksistani ja hyvinvoinnistani. Miten joku ihminen/eläin voikin niin pahoin, että kokee saavansa itselleen paremman olon vain alistamalla muita. Minä uskon siihen, että hyvä jakaa hyvää ja aito onni/onnellisuus näkyy myös ulospäin hyvinä tekoina. Eikä toisen onni ole minulta pois, joten miksi minunkaan onneni olisi pois keneltäkään muulta? Kyllähän meistä ihan jokaisessa on varmasti narsistisia piirteitä, mutta se on täysin normaalia. Persoonallisuushäiriö on kuitenkin vakavempi asia ja vaikuttaa yleensä ympärillä oleviin ihmisiin selittämättömän negatiivisesti. Siksi siitä pitäisi rohkeasti puhua enemmän. Oman kokemukseni mukaan ympärilleen kannattaa päästää vain itselleen hyvää energiaa tuovia ihmisiä, ja pyrkiä jättämään vähemmälle niitä jotka heikentevät hyvinvointoasi. ❤

Toinen suosikkini Disneyn lastenelokuvissa on Kaunotar ja Hirviö. Sadussa komea, mutta itsekäs prinssi saa päälleen kirouksen, jonka myötä hän muuttuu niin kauheaksi hirviöksi ettei kukaan uskalla kohdata häntä. Kirous katoaa vain, mikäli prinssi löytää jonkun, joka rakastaa häntä sellaisena kuin hän on - mutta kuka voisi ikinä rakastua hirviöön? Tarina on mielestäni äärimmäisen koskettava matka hirviön minuuteen. Näen tarinan kertovan siitä, kuinka komean ulkokuoren alla voi olla hirviö ja vastaavasti kovimman ja rumimmankin ulkokuoren alta voi löytyä herkkä, sympaattinen ja ajattelevainen, muut huomioon ottava ihminen. Täytyy vain antaa ja saada mahdollisuus. Ja ennen kaikkea, olla välittämättä siitä mitä muut ajattelevat. Sitähän sanotaan, että jokainen on oman onnensa seppä. On tärkeää pyrkiä olemaan paras versio omasta itsestään, se tuo varmasti paljon hyvää mukanaan.

Kolmas, vasta muutama vuosi sitten ilmestynyt, lasten elokuvasuosikkini on Vaiana. Elokuvan nuori tyttö on rohkea ja tarmokas taistelijasielu, joka haluaa pelastaa oman kansansa. Ja onnistuu siinä, vaikka muut eivät siihen välttämättä uskokaan. Tarina kertoo minulle siitä, kuinka omiin unelmiin tulee uskoa ja mikä vain on mahdollista, kun sen eteen jaksaa määrätietoisesti tehdä töitä. Välillä voi myös epäonnistua, kunhan suunta on oikea ja virheistään pyrkii oppimaan.

Vaiana elokuvassa Yasmine Jamajako laulaa Taivaanrantaan kappaleen seuraavasti:

"Taivaanrantaan katse aina vain kääntyy, tunnen kaukaisen kaipuun, enkö tänne kuulukkaan? Kunpa voisin sitoumuksen antaa, silti kuljen merenrantaan, sen ääreltä rauhan saan Mihin kuljenkin, mitä tahdonkaan, mitä päättäisin, kehää kierrän vaan yksi suunta on aina mahdoton ja se kutsuu niin

Meri taivasta koskettaa vain, tien näyttää Sen suuntaan vois lähteä pois Tuuli suolainen purjeeni vain jos sais täyttää Tuntisin sen Miten kaukaa kutsu meren mun korvaan soi?

Tuttu läpikotaisin on saari Piirtyy elämäni kaari paratiisiin päällä maan Tarkoin tänne juurtuneet on saareen Kaikki roolinsa saaneet Kai omaanikin juurrun vaan Kansaa johtaa saan, jätän kaiken muun tartun valtikkaan, osaan tarjottuun Voinko vaientaa oman sielun suun? Miksi tunnen näin?

Meri kaukana kimmeltää niin sen pintaa liukua vois niin kauas pois Meren suuren kun kuulen kutsuvan, vihloo rintaa En tietää voi Mitä piilottaa taivas rannan taa?

Meri taivasta koskettaa vain, tien näyttää Ja kutsun toi, niin kauas pois Tuulet selkäni puolelta saa purjeet täyttää Ne viedä voi Niin kauas pois."

Minulle Taivaanrantaan kappale kertoo elämän tutusta ja turvallisesta kodista, erilaisuudesta, muutoksesta ja hypystä tuntemattomaan. Siitä, että kun perusasiat ovat kunnossa, elämän voi antaa kuljettaa ja on mahdollisuus haaveilla ja unelmoida, sekä ennen kaikkea tarttua niihin omiin unelmiin. Ja myös siitä matkasta kohti päämäärää on lupa nauttia.

Löydätkö Sinä itsellesi syvempiä merkityksiä elokuvista tai niiden musiikeista? Vai katseletko leffoja/piirrettyjä ihan vain sellaisinaan, sen kummemmin analysoimatta?

Mukavaa keskiviikkoa toivottelee

Rosa

maanantai 5. marraskuuta 2018

Porraspäivät

Heippa,

Tällä viikolla vietetään vuosittaisia "porraspäiviä" ma-su 5.-11.11.2018. Joko sä oot kuullu radiomainoksen Suomipopilla tai törmänny kampanjaan netissä? 



Kyseessä on Kunnossa Kaiken Ikää (KKI) - ohjelman toteuttama ja täysin maksuton työyhteisöille suunnattu kampanja, jonka tavoitteena on herätellä pieniin, jokapäiväisiin valintoihin jokaisen oman terveyden edistämiseksi. Porraspäivien aikana kannustetaan käyttämään portaita hissin sijaan. Tarkoituksena on esim. kiinnittää huomiota säännölliseen tauottamiseen istumisessa ja työssä.

Kampanjan nettisivuilta löytyy materiaalia aiheen tiimoilta ja sielä voi myös ilmoittaa työyhteisönsä mukaan ohjelmaan. Mutta ei tässä mielestäni välttämättä mitään työyhteisöä vaadita, voihan sitä kotiäitikin valikoida hissin sijasta portaat. 

Kampanjan nettisivuillakin todetaan, että päivittäisen arkiliikunnan merkitys energiankulutukselle on kokonaisuudessaan suurempi kuin liikuntaharrastuksen, sillä arkiliikunta vaikuttaa pitkin päivää. Arjessa todella kannattaa siis tehdä hyviä valintoja! 

Hassua muuten, kuinka mukavuudenhaluisia me ihmiset ollaan, kun tällaisista asioista ylipäätään tarvitsee kampanjoida. Hyvä muistutus itsellekkin toki ja varmasti erittäin tarpeellinen ohjelma ja hyvä kampanja varmasti. Peukutan. 

Kohti portaita siis! Tsekkaa www.porraspaivat.fi

Hyvää alkanutta viikkoa toivottelee 

Rosa

sunnuntai 4. marraskuuta 2018

Hyvän mielen arkiset kanaruokavinkit ja asiaa ruokailutottumuksista



Mä/meidän perhe on ehkä melko tavallisia ruokailijoita ja kaupassakävijöitä. Kerta viikkoon isosta kaupasta isot ruokaostokset ja täydennyksiä pitkin viikkoa maidon ja ehkä hedelmien tms pienen vuoksi tarpeen mukaan. Kauppareissua varten kirjoitetaan yleensä aina ostoslista ja kauppa kierretään samassa tutussa järjestyksessä. 😄 Ruokaa tehdään paljolti itse, ravintoloissa tai pikaruokapaikoissa vieraillaan joitakin kertoja kuukaudessa. Syödään hyvin tavallisia kotiruokia ja usein samat ruuat toistuu muutamien viikkojen välein. Sillä tavalla en ehkä yksinäni pysty tarjoamaan kenellekkään mitään "uusia" tai ihmeellisiä ruokavinkkejä, mutta olisikin mainiota jos te lukijatkin voisitte jakaa kommenttikenttään niitä teidän talouden/perheen suosikkeja, niin ehkä niitä uusia ideoita tulee sitten niin itselle kuin muillekkin. 😊

Tuumasta toimeen, ekana jaossa arkiset ohjeet kanarisottoon, kanapastaan/kanakastikkeeseen ja kanakeittoon. Kaikki helppoja ja nopeita tehdä, kerralla saa halutessaan tehtyä vaivatta myös isomman satsin, jolloin ruokaa perhekoosta ja ruokailutottumuksista riippuen riittää kahdelle tai useammallekkin ruokailukerralle. Gourmettia tai hifistelyä ei näissä resepteissä ainakaan omasta mielestäni ole ja perustarvikkeet löytyy meillä kaapeista lähes aina sillä näissä on hyvin simppelit ainesosat. Kana on kaikissa kolmessa reseptissä fileesuikaleiden muodossa vaikka toki meidän perheessä käytetään myös broilerin jauhelihaa sekä fileepihvejä.

KANARISOTTO: keitä riisi ohjeen mukaan, lisää loppuvaiheessa he-ma-pa pussi sekaan. Paista hunajamarinoidut kanasuikaleet öljyssä pannulla ja mausta muutoin mielesi mukaan. Pannulle lisään yleensä myös purkillisen pieniä ananaspaloja ja pari porkkanaa kuorittuna ja viipaloituna. Meillä käytetään mausteena usein pizzamaustetta tai muuta yrttisekoitetta ja mustapippuria.(tästä pizzamausteen käytöstä muutamat kaverit meille aina vitsaileekin 😘) Suolana käytän ruususuolaa ja jos ruokaan on käytetty tuota valmismarinoitua lihaa, niin lisään suolaa tosi vähän tai en ollenkaan. Tää onkin ainoita ruokia jossa käytämme valmismarinaadia, muuten ostetaan maustamatonta lihaa. Joo elikkä lopuks kaikki sekaisin ja tetrallinen ruokakermaa sekaan. Aikaa menee alle 30min. Ja tää sopii muuten myös gluteenittomille. Maidottomille kerman voi vaihtaa kaurakermaksi.



KANAPASTA/KANAKASTIKE: Paista pilkottu sipuli ja (maustamattomat) kanasuikaleet öljyssä pannulla. Lisää pannulle pilkottu paprika. Vaihtoehtoisesti sekaan voi heittää pakasteesta jonkun hevi-pussin. Mausta haluamillasi mausteilla, meillä tässä yleensä curry, mustapippuri ja ruususuola. Lisää hieman vettä ja anna hetki maustua. Sitten lisää ruokakermaa. Kastike on valmis ja sille on voinut tehdä samaan aikaan kaveriksi kattilassa perunoita, perunamuusia, riisiä tai haluamaansa pastaa. Meillä usein pasta ja kastike vielä sekoitetaan keskenään jolloin ruuasta tulee yleensä hieman riittoisampaa/kastiketta riittää kaikille ruokailijoille tasalaatuisemmin eikä ensimmäisenä ruokaa ottava ahmi kaikkea kastiketta itselleen. Aikaa menee jälleen kevyesti alle 30min.



KANAKEITTO: kuori ja pilko kattilaan peruna, porkkanat ja palsternakka. Lisää myös pilkottu purjo ja selleri. Vaihtoehtoisesti kuori ja pilko vain perunat ja lisää sen kaveriksi kattilaan kaupan heviosastolta tuoreet keittojuurekset sekoitus (löytyy toki pakasteenakin). Lisää vesi, pari kanaliemikuutiota, 10 mustapippuria ja muutama laakerinlehti. Laita kattila kiehumaan. Paista pannulla öljyssä kanan fileesuikaleet. Mausta suolalla ja paprikajauheella. Lisää paistetut suikaleet kattilaan. Halutessasi mausta vielä tuoreilla yrteillä, esim. tinjamilla tai lipstikalla. Valmista reilussa puolessa tunnissa, riippunee vähän siitä kuinka nopeasti kuorit ja pilkot perunoita. Tää on myös gluteeniton ja maidoton.



Mä muuten harrastan usein sitä, että esim. kuorin perunat aamupalan jälkeen jo valmiiksi kattilaan niin se on helppo vaan laittaa sitten suoraan kiehumaan kun aamupäivän touhujen jälkeen palataan kotiin kerhoista tai ulkoilemasta tms. ja ruoka on nopeammin valmista. Usein myös syödään lounaalla mikron kautta edellisen päivän jämiä ja tehdään uusi ruoka sitten päivälliselle.

Mulla ei ole näihin ruokiin mitään varsinaisia reseptejä olemassa, vaan ne on vaan ajansaatossa omiksi kehittyneet, ja siksi resepteissä ei eri ainesosien määriäkään ole ilmoitettu. 😊😋 Kotiruokia tulee harvemmin myöskään kuvattua, koska ei ne oo mitenkään erityisen kauniita kokonaisuuksia ja ruokailutilanteissa on aina paljon muutakin hässäkkää.

Mitkä on sun suosituimmat kanareseptit? Joko tällaiset simppelit arkiruuat tai hitaammin valmistuvat herkkuruuat.😋 Kommenttikenttä on vapaa.

Ensi viikolla jatketaan kalareseptien parissa.

Rosa

lauantai 3. marraskuuta 2018

Hyvä Elämä ja Onnellisuus

Koska oot viimeks miettiny mitä sulle tarkoittaa hyvä elämä tai onnellisuus?


Näin marraskuussa, vuoden pimeimmän ajan koittaessa sitä on itse tullut mietittyä iltaisin kynttilänvalossa sohvalla viltin alle kääriytyneenä sitä että mitä kaikkea mun elämään kuuluu. Mitä mun arjessa tapahtuu, mikä siinä on hyvää ja mikä vähemmän hyvää, mitä kaipaisin lisää. Oma perhe, tavallinen arki ja sen rutiinit sekä tietynlainen järjestelmällisyys on aina olleet mulle sellaisia hyvän mielen tekijöitä. Monia muita asioita toki unohtamatta. Epäjärjestys aiheuttaa mun pään sisälle kauhean sotkun jolloin on vaikea keskittyä mihinkään.

Tänä vuonna olen pikkuhiljaa asia kerrallaan pyrkinyt siihen, että olen tehnyt asioita jotka tuo mulle hyvän olon ja tarttunut myös kehittämään itseäni sekä harjoitellut asioita joita haluaisin osata paremmin. Mä en ole pelkkä äiti tai työntekijä tai puoliso vaan mulla on paljon omia toiveita ja ajatuksia, ihan minulle itselleni. Nuorempana esimerkiksi urheilin tosi paljon ja sitten lähdin liikunta-alalle opiskelemaan ja työelämään. Tuli liikuttua moninkertainen määrä viikossa nykyhetkeen verraten. Hyviä vuosia, niin muistelen. Ja oikealle alallekkin olen mielestäni lähtenyt, mutta katson sitä laajemmin hyvinvointialana - en pelkkänä liikuntana tai fysioterapiana. Viimeiset vuodet liikunta omassa arjessa on kuitenkin jäänyt koko ajan vähemmälle, mikä on kovasti harmittanut.

Tämän vuoden alussa tartuin itseäni niskasta kiinni ja aloitin lyhyet kotijumpat. Tein joka päivä alkuun vähintään 10 kyykkyä, 10 punnerrusta ja 10 vatsaliikettä. Siis todella vähän, mutta ajattelin että jostain se on aloitettava ja sekin oli huimasti enemmän kuin ennen. Pikkuhiljaa siirryin vaunulenkkeilyistä käymään välillä myös juoksulenkeillä. Epäsäännöllisen säännöllisesti tätä jatkui koko kevään. Huomasin, että omien toiveiden ja arjen yhdistämisessä oli kuitenkin edelleen haasteita. Niimpä keksin alkaa viikoittain pitämään asuinalueeni "mammoille" pieniä puistotreenejä lasten ulkoilun lomassa. Nyt sitä on tehty miltein puoli vuotta ja yhteinen tekeminen on tuonut lisää motivaatiota tehdä arjessa hyviä valintoja. Hommat jatkuu!

Itsensä kehittämisessä olen ottanut myös tämän askeleen eteenpäin, että avasin tämän blogin. Pontta tähän touhuun toi itseasiassa nyt syksyllä aloittamani ammatillisen opettajan opinnot. Koulutehtävänä oli harjoitella some-taitoihin liittyviä asioita ja niimpä jo keväällä avattu facebook-sivustoni "Hyvinvointihaaveita" sai vihdoin omat blogisivut. Heitinkin vitsin opiskeluryhmällemme, että otin sometehtävät vähän enemmän tosissaan!

Monenlainen haaveilu ja itsensä sekä itsetuntemuksensa kehittäminen on osa mun onnellisuutta. Olen aina pitänyt hyvinvointiasioista ja kokenut että haluan ymmärtää niin itseäni kuin muita ihmisiä psyko-fyysisenä kokonaisuutena sosiaalinen aspekti huomioiden. Haluan antaa palan ajatuksistani myös muille ja jakaa hyvää. Mun elämässä niinkuin varmasti monen muunkin, on ollut toki myös monenlaisia vastoinkäymisiä ja huonompia aikoja. Keinot käsitellä ne, ja ajatus siitä että elämä  ottaa ja antaa mutta se myös kantaa jos vain oppii luottamaan, on tuonut mulle rentoutta ja hyvää mieltä.

Kiinnittäessäni tietoisesti enemmän huomiota omaankin hyvinvointiin, olen tarttunut yhä useammin myös aihealueen kirjoihin.

Kiira Korven elämäkertakirja "Ehjäksi särkynyt" puhutteli mua jo otsikkotasollakin. Ajattelin ensin toivoa kirjaa joulupukilta, mutta lopulta en enää millään malttanut odottaa ja kirja tulikin hankittua ja luettua kolmessa illassa välillä kyynelehtien. Oli aivan todella hämmästyttävää lukea kuinka lähes tarkalleen itseni kanssa samanikäinen ja samassa kaupungissa nuoruutensa viettänyt huippu-urheilija on paininut hyvin samanlaisten asioiden äärellä kuin mitä itsekkin aikanaan omalla urheilu-uralla, sen päättyessä ja sen jälkeen vaikken lähellekkään samalle kilpatasolle koskaan päässyt ja lajikin oli eri. Toisaalta löysin kirjasta itselleni paljon kosketuspintaa myös urheilu-elämän ulkopuolelle. Suosittelen lukemaan!



Henkiset voimavarat ja ihmisyys, itseluottamus ja armollisuus, herkkyys ja intuitio. Kiitollisuus. Palasia mun hyvästä elämästä ja onnellisuudesta.

Minkälaisia ajatuksia sulle herää mieleen?

Rosa

torstai 1. marraskuuta 2018

LIIKU-haaste alkaa NYT!

LIIKU-haaste on nyt alkanut ja toivotankin sen merkeissä kaikille hyvää marraskuuta!

Tiesitkö, että UKK-instituutti on luonut 18-64-vuotialle terveysliikuntasuositukset joidenka mukaan viikoittain olisi suositeltavaa harjoitella lihaskuntoa ja liikehallintaa ainakin 2 kertaa. Kestävyyskuntoa suositellaan parannettavaksi liikkuen viikoittain 2h30min reippaasti tai 1h15min rasittavasti. Täyttyvätkö suositukset kohdallasi?

Netti on ohjeita pullollaan ja moni tietää miten tulisi liikkua, mutta usein liikkumisessa yksi vaikeimmista tekijöistä on juuri liikkumisen aloittaminen; itsensä liikkeelle saaminen. Mikäli kaipaat vertaistukea ja motivaattoria liikkumiseen, liity mukaan LIIKU-haasteeseen! 😊 Löydät haasteen facebookista kaikille avoimesta "Hyvinvointihaaveita" sivustosta omana suljettuna ryhmänään. Haaste on ilmainen ja voit osallistua siihen omien aikataulujesi mukaan. 

Haaste tarjoaa viikoittain arkipäiville (lihas)kuntotreenejä ja viikonloppuihin mielen tehtäviä sekä arkiruokareseptivinkkejä. 

https://www.facebook.com/Hyvinvointihaaveita-206369339945739/

Iloa päivääsi toivottelee Rosa