Merkityksellisyys

Erityisesti kun elämässä käy läpi erilaisia kriisejä tai traumaattisia tapahtumia, havahtuu ihminen miettimään elämää vähän pintaa syvemmältä. Tällöin ehkä pohtii elämän tarkoitusta ja merkityksellisyyttä, vaikka sitä ei perus arjessa tule tietoisesti tehtyä. Muistelin juuri hiljaittain blogissa mennyttää vuosikymmentäni, sen mukanaan tuomia asioita, ihmisiä ja tapahtumia. Miten ne ovat vaikuttaneet minuun, mikä on ollut hyvää ja mikä huonoa. Merkityksellisyys on näissä muisteloissani ja ajatuksissani usein mukana. Mikään elämänvaihe ei kuitenkaan ole pysyvä ja vaikka elämän merkityksellisyyden olisi jossain kohtaa löytänyt, se voi erilaisten tapahtumien myötä horjua tai muuttua.

Tutkija-tohtori Frank Martelan mukaan merkityksellisyyteen liittyy ymmärrystä ja kokemusta elämän arvokkuudesta, joka voi kummuta menneisyydestä, tulevaisuudesta tai tai juuri tästä hetkestä. Mikä sitten on merkityksellistä? Mistä merkityksellisyys asioihin tulee?

Itse ajattelen, että hyvän ja merkityksellisen elämän keskiössä on se arvo, jonka mukaan elän. Merkityksellisyyttä on se syy, mikä saa minut aamulla nousemaan sängystä ja se syy, mikä saa minut uppoutumaan johonkin itseäni kiinnostavaan asiaan siten, että lähestulkoon unohdan koko ympäröivän maailman. Kun ihminen löytää oman elämänsä merkityksen ja elämänsä tarkoituksen, hän voi oppia nauttimaan itsensä näköisestä, omien arvojensa mukaisesta elämästä tasapainossa itsensä, toisten ihmisten ja ympäristön kanssa. Tämä auttaa keskittämään energian itseensä ja omaan hyvinvointiinsa sen sijaan, että keskittyisi elämässä vain hakemaan saavutuksia tai vertailemaan tekemisiään muihin ihmisiin.

Minulle on merkityksellistä esimerkiksi se, että olen saanut viettää lasten kanssa kotona useamman vuoden ja pikkuhiljaa rakentaa arjesta sellaista, että se on ihan yhtä mukavaa kuin vapaapäivät ja lomatkin. Uskon, että tämä aika kantaa hedelmää vaikka tekemäni valinnan vuoksi palkkapussi on ollut laiha enkä ole tähän ikään mennessä esimerkiksi saanut vielä vakituista työpaikkaa. Useat meistä ihmisistä kun saattavat ajatella, että asioilla on merkitystä vain silloin, kun niistä seuraa lähes välittömästi konkreettista hyötyä, kuten vaikkapa palkankorotus.

Olen opetellut, ja opettelen toki edelleen, tekemään asioita tekemisen ilosta. Olen elänyt aikoja, kun olen tehnyt asioita vain jonkinlaisen palkinnon toivossa. Jos palkintoa ei ole ollutkaan luvassa, olen ollut pettynyt ja toisinaan jopa menettänyt kiinnostukseni asiaa kohtaan. Tämä on kuitenkin huono lähestymistapa. Myöhemmin olenkin usein huomannut, kuinka tehtyjen asioiden ja niistä seuranneen palkinnon välillä saattaa olla pitkäkin viive. Siksipä olen jo pitkään pyrkinyt siihen, että yritän löytää onnellisuuden pienistä asioista ja tekemisen ilosta. Jos joku muu sitten vielä kiittää minua vaivannäöstä tai tekemisestäni seuraa myöhemmin jotakin hyötyä minulle tai muille, se on vain bonusta. Tämän taidon opettelu on auttanut myös ymmärtämään, kuinka elämä on hyvää riippumatta siitä, mitä elämässä tapahtuu. Jokaisen asian voi ainakin yrittää kääntää positiiviseksi ja hyväksi. Merkitykselliseksi.

Elääkseen hyvää elämää, ollakseen onnellinen ja löytääkseen siten elämänsä merkityksellisyyden, ihmisen tulee hyväksyä itsensä sellaisena kuin on. Tästä kirjoitinkin muutama postaus sitten aiemmin. Ajattelen, että itsensä hyväksyminen vikoineen ja puutteinen on yksi vaikeimmista asioista ja samalla tärkeimmistä asioista, joita elämässä kohtaamme. Itseensä tutustuminen, itsensä hyväksyminen ja elämän merkityksellisyyden löytäminen ovat yksi palkitsevimmista asioista joita itselleen voi tehdä. Palkintona oma elämänlaatu usein paranee. Koska ihmisen elämänkaari yleensä on melko pitkä ja siinä on monenlaisia erilaisia vaiheita, tulisi itsetutkiskelua harrastaa läpi koko elämän. Merkityksellisyyden voi löytää aina uudelleen.

Melkoinen työmaa tämä elämä siis, mutta niin mielenkiintoinen ja merkitsevä. Vai mitä mieltä sinä olet?